Palolan tupa on pihapiirin päärakennus. Se on rakennettu 1890-luvulla Palolan tilalle.
Talossa on porstua, tupa, ovikamari ja erustupa. Vintillä eli kullalla ei ollut asuttavia huoneita, mutta sitä käytettiin varastona ja kesäkamarina. Talo on sisustettu 1900-luvun alun tyylin mukaisesti. Seinät tapetoitiin siihen aikaan sanomalehdillä. Palolan tuvan seinille on koottu paljon mielenkiintoisia paikallista historiaa koskevia artikkeleita mm. Keskipohjanmaa-lehdistä.
Takkamuurin kaarevaotsa on tyypillinen juuri Keski-Pohjanmaan alueelle. Palolan tuvan erikoisuutena on takkaan aukeava leivinuuni. Tuvan katonrajassa olevat hyllyt ovat viilin säilyttämistä varten, etualalla olevissa häkeissä pidettiin puolestaan leipiä. Alkuperäinen orsirakennelma, jonka päällä kuivattiin mm. puutavaraa, puuttuu tuvasta.
Huonekalut on sijoitettu mukailemaan talon alkuperäistä sisustusta. Alueelle tyypilliset seinänvieruspenkit puuttuivat tuvasta, mutta niitten sijaan talossa on useita penkkejä, jotka voitiin levittää vuoteiksi. Tuvan ovenpielessä riippuu oltermannin eli kylänvanhimman sauva. Siihen on kaiverrettu kaikkien Halsuan isäntien puumerkit vuodelta 1827. Oltermanni johti tarkasti mm. talojen palomuurit ja saattoi myös johtaa kyläkokouksia.
Ovikamarissa nukkuivat talon isäntä ja emäntä. Sivusta levitettävä sänky levitettiin illalla parivuoteeksi ja kasattiin päivällä korkeaksi ja kapeaksi. Perheen pienin nukkui kehdossa, joka tälle alueelle tyypillisesti keinuu pitkittäin.
Erustuvassa eli porstukamarissa nukkuivat talon tyttäret. Hienompi päästä vedettävä sänky on kuulunut Lilius-kappalaisen tyttärelle, Elin-neidille.
Palolan tuvan katolla on vellikello. Sillä emäntä kutsui talon väen syömään. Usein vellikello on Keski-Pohjalaisissa pihapiireissä sijainnut asuinrakennuksen sijaan jonkin talousrakennuksen, esim. aitan katolla. Tämä kello sai nykyisen paikkansa museon kokoamisvaiheessa oltuaan aluksi Antin museon puolella sijaitsevan Evijärven Otsa-aitan (21.) otsalla.