Halsuan seurakunta

Tervetuloa Halsuan seurakunnan kotisivulle.
Näillä sivuilla voit tutustua sen historiaan ja nykypäivään.
Seurakunnan viikko-ohjelma
http://www.keskipohjanmaa.net/gen/hengellinentoiminta.asp

Vapaus!

Miten haluaisimme käyttää aikamme?
Aluksi mietimme, mitä kaikkea meidän täytyy tehdä. On hoidettava velvollisuuksia, emme elä yksin. Niin mutta, miten itse haluaisimme elää? Vasta tämän kysymyksen jälkeen mietimme asiaa toisella tavalla. Miten haluaisimme käyttää vuorokauden tunnit.

Tuollainen pohdinta paljastaa, kuinka vähän meillä on vapautta. Sisimpämme on puristuksessa, ja ruumiimme seuraa sivusta vaieten, kunnes se vaatii itselleen huomiota. Sairaus pysähdyttää miettimään elämän tarkoitusta.

Minkälaista on orjuutemme? Ensiksi meillä on korkeita odotuksia, joita kohdistamme sanoihimme ja tekoihimme. Korkea vaatimuksen edessä joutuu usein nöyryytetyksi. Toiseksi peilaamme tekojamme toisiin ihmisiin. Mitähän naapurit tai nuo "herrat" sanovat? Usein tuo toinen ihminen on lapsuuden opettaja, äiti tai isä. Hän komentaa ja käskee, vaikka olisi poissa.

Monien elämässä kristillisyydestä on jäljellä vain pieni osa, valitettavasti kaikkein raskain kuorma: lain vaatimus ja ankaruus. Jumala käskee ja uhkaa rangaistuksilla. Hän pelottava hallitsija, jonka päätöksiä saa pelätä. Tästä lain kuormasta ei kukaan pääse vapaaksi, sillä Jumalan raskas käsi on asetettu omalletunnolle jo luomisessa.

Jotkut kuulevat ihmisten huokauksen. On valitusta. Tuoko on elämän tarkoitus? On ankaraa ponnistusta, jotta pääsisi kuorman alta vapaaksi.

Raamatun sana vapaudesta on lohdullinen: "Jos Poika tekee teidät vapaiksi, te tulette todella vapaiksi." Mitä tämä tarkoittaa? Maria valisti hyvän osan, kun hän kuunteli Jeesuksen sanoja. Sydämen levosta voi astua maailmaan, jossa täytyy tehdä monenlaista.

Korkeista odotuksista pääsemme vapauteen, kun koemme, mitä on syntisen ihmisen vanhurskauttaminen. Jumala ottaa armosta yhteyteensä, Jeesuksen tähden. Tässä armahduksen sylissä opimme lausumaan: minä vaivainen syntinen ihminen. Minun ei tarvitse olla täydellinen. Alamittaisuus on ilon aihe, sillä siinä Jumalan rakkaus pääsee esille. Sama koskee myös ihmisten hyvyyttä. Jos olemme itsellemme kaikkea, miten toisen ihmisen hyvyys voisi meitä koskettaa?

Tarvitsemme toisia ihmisiä, sillä heidän kauttaan Jumala jakaa meille hyvyyttään. Mekin annamme heille omastamme. Mutta toinen ihminen ei anna elämää, eikä hän saa hallita sisintämme. Sisin kuuluu yksin Jumalalle. Jeesus esitti tämän erottelun ankarasti kysymällä, kuka on minun äitini tai isäni. Näin hän asetti Isänsä ensimmäiselle sijalle.

Lain taakasta pääsemme vapaaksi vain tuomion ja armahduksen kautta. Pyhä Henki osoittaa todeksi synnin. Samalla Jumala armahtaa meidät asettamalla Vapahtajan sydämen lohdutukseksi. Synninpäästön ilo on kaikkein syvintä vapautta.

Kristittyjen vapautta on verrattu kotkan lentoon. Hänet temmataan uskossa Jumalan luokse, ja silloin hän on kaiken murheen ja kuorman yläpuolella niin kuin Jumala.

Vapauteen Kristus meidät vapautti...

Jouko, pappi