1800-luvun alussa Evijärven Paalaseen rakennettu varvas-, eli jalkamylly tuli lahjoituksena Evijärven Kivijärvenkylän Nuorisoseuralta.
Jalkamyllyn rakenteessa olennainen on pystysuuntainen jalkahirsi, johon tukeutuvaa myllyhuonetta voidaan kääntää kohti tuulta. Maasta lähtevän jalkahirren tukena on ristiin salvotuista hirsistä rakennettu kehä, jonka väleihin on kasattu kiviä painoksi, jotta mylly pysyisi pystyssä. Myllyn runkohuoneen alaosasta siipien vastakkaisella puolella on ollut muutaman metrin ulos tuleva hirsi eli pyrstö, josta myllyä voitiin kääntää. Pyrstö jätettiin museolle tuotaessa pois, koska se ei olisi mahtunut paikkaansa.
Purettuna museoalueelle tuodusta myllystä puuttuivat siipilavat, siipitukki, jalkahirsi ja alimmat hirsikerrat, jotka jouduttiin uusimaan kokoamisvaiheessa. Siipilavoista ei ollut säilynyt alkuperäistä dokumenttia, joten mallia uusien siipien tekoon otettiin jostakin toisesta myllystä. Myllyn siivet tehtiin aluksi sähköyhtiöltä saaduista painekyllästetyistä sähköpylväistä. TVH:lta saatiin myllyn alustaa varten kyllästettyä parrua ja Schaumannilta järeät pysty- ja siipiakseli. Siipilavat rakennettiin alun perin kokonaan umpinaisiksi, mutta vuoden 1995 paikkeilla myrskyn repiessä myllyä puolet laudoituksista poistettiin. Siivet on uusittu jälleen kesällä 2015.
Myllyhuoneen katteena on tervattu lauta. Pystytysvaiheessa katon paksujen lautojen saumoja peittämään laitettiin kuoritut haljaspuolikkaat. Myös vesikatto uusittiin kesällä 2015, jolloin pystytysajan rakenne vaihtui tavanomaisempaan lautakattotyyppiin.
Lähteitä:
Kujala, Antti: Antti-tuharin muistelmat, painamaton.
Kestilä, Jonna: Halsuan kotiseutumuseoalueen vauriokartoitus 30.5.2013