Halsua luonnon keskellä

Halsua - luonnon keskellä -

Halsuan kesä ja talvi tarjoaa elämyksiä,
luonnonrauhaa ja toimintaa.

Majoitus

Lomakylä Masala

Masan Caravan on lomailijan keidas kauniin
Halsuanjärven rannalla. Alueella on mm. karavaanialue,
lomamökkejä, hyvä uimaranta, luontopolku, leikkikenttä
trampoliineineen ja minigolf-rata.
Päärakennuksessa on A-oikeuksinen kahvila-ravintola
sekä tanssia elävän musiikin tahdissa.
puh. (06) 863 6120 fax. (06) 863 6122
email. myynti@masala.fi
os. Lehtomaantie 151, 69510 Halsua

http://www.masala.fi

Leirikeskus Majakka

Majakka on kristillinen leirikeskus, joka sijaitsee
Halsuanjärven rannalla noin kaksi kilometriä keskustasta.
Majakka soveltuu erinomaisesti leirien ym. tapahtumien
sekä perhejuhlien järjestämiseen.
Alueella on korkealaatuinen päärakennus (salissa tilat
150 henkilölle, laitoskeittiö, sekä yöpymistilaa
20 henkilölle), erillinen hirsisauna (sauna, suihkut,
pukuhuone, takkahuone, parvi yöpymistiloilla
10 henkilölle) sekä jalkapallo- ja lentopallokentät.
Päärakennuksen ja saunan voi vuokrata yhdessä tai
erikseen.

Vetelintie 191, 69510 Halsua
puh. 040 547 9447 (Mika Tuominiemi)

Mökit ja maatilamatkailu

- Karvosen lomamökit, 2 kpl -
Karvosen lomamökit sijaitsevat kauniin ja kalaisan Halsuanjoen rannalla, järven välittömässä läheisyydessä. Karavaanikeskus Masala, monipuolisine palveluineen on vain kävelymatkan päässä. Mökit sisältävät sähkön, kylmän ja kuuman veden, saunan, pesu ja saniteettitilan, takan apukeittiön sekä makuutilan. Saunat ovat puulämmitteisiä. Tilaa mökeissä on 2 + 2 henkilölle.
Jarkko Karvonen, Perhontie 591, 69570 KARVONEN
puh. 040 733 3374

- Luonto- ja maatilamatkailu A.Kauppinen -
3 kpl hirsimökkejä 86m2, 72m2 ja 36m2 Halsuajärven rannalla. Mökeissä kaukolämmitys, sauna, suihku, wc, pyykki- ja astianpesukoneet, takka ja tv. Isoimmassa mökissä on lisäksi poreallas.
Asko Kauppinen, Alitie 26, 69510 HALSUA
puh. 0400 478 434, 040 414 6760

- Rödsön tupa -
2 kpl talviasuttavia hirsimökkejä, joiden pinta-ala on 91m2 (yläkerta 40m2). Sauna, tupa ja keittiö kaikilla mukavuuksilla. Vieressä hyvät samoilumaastot ja n. 20 km luontopolku jossa laavu. Kalaisa Halsuanjärvi n. 4 km päässä (mahd. vuokrata veneitä), voit kalastaa myös Venetjärven tekoaltaalla ja Penninginjoessa, jossa on purotaimenta. Aivan lähellä sijaitsevat myös Pilvinevan soidensuojelualue ja Kotkanevan luonnonsuojelualue. Tilaa mökeissä on max. 4+2 hklölle.
Pekka Liedes, Liedeksentie 131, 69510 HALSUA
puh. (06) 888 2602, 040 732 5550

Yrityksiä

Ruokapaikat

Grilli-kahvio Kotipesä
Elintarvikekioski, B-oikeudet, monipuolinen grilli. Sisältää myös postin ja veikkauksen os. Perhontie 1 Halsuan keskustassa.
puh. (06) 863 6201

Ravintola Masala

A-oikeuksin varustettu kahvila-ravintola Masalan päärakennuksessa Halsuanjärven rannalla.

Huoltoasemat ja korjaamot

SEO-Halsua, puh. (06) 863 6009 ja 0400 908 397
Ruuskan korjaamo puh. (06) 863 8125
Autokorjaamo T. Sillanpää Ky puh. (06) 863 6319

Kaupat

Agri-Market puh. 010 768 690
Halsuan Apteekki puh. (06) 863 6270
JarMix puh. (06) 863 6055
K-Market Halsua puh. (06) 863 6043
PlusPiste http://www.helmi.tarjoaa.fi/ puh. 0400 156 278

Taksit

Alanko Kimmo gsm. 040 741 1780
Alanko Risto puh. (06) 863 8119
gsm. 0400 268 398
Haka Matti puh. (06) 863 7813
gsm. 0400 761 463, 0400-567 463
Hotakainen Petri
gsm. 0400 269 048, 040 823 9862
Pulkkinen Eerikki puh. (06) 863 6277
gsm. 0400 264 189

Muita matkailupalveluita

Järviristeilyt
Tilauksesta järviristeilyjä 25 hengen esteettömällä katamaraanilla Lestijärvellä ja Halsualla sekä muissa lähikunnissa. Vuokraamme kanootteja ja järjestämme opastettuja retkiä Halsuanjärvellä ja lähialueen vesistöissä
Kimmo Hautala, Lestijärventie 1405, 69510 HALSUA
gsm. 045 136 7477 email. kimmo.hautala@halsua.fi

Safaripalvelu
Matkailupalvelut Masala
Talvella vuokraamme moottorikelkkoja ja järjestämme safareita.
Kesällä vuokraamme kanootteja Halsuan järvellä.
gsm. 040 532 7986 email. sari.kojo@nic.fi

Mansikkaa ja vadelmaa
Joko paikanpäältä ostettuna tai itse poimien
Sirkka-Liisa ja Harri Mastokangas
gsm. 040 701 2976

Kanniston Karkki
Pitopalvelusta arkeen ja juhlaan. Täytekakut, voileipäkakut, pikkuleivät, pullat, rieskat, leivät, ym.
Eija Mastokangas, Kannistontie 566, 69510 HALSUA
puh. (06) 863 8617 gsm. 040 719 3295

Parturi-kampaamot ja hierojat

KooKoo
- Parturi-kampaamo, kosmetologi
puh. (06)863 6440
Hanna
- Parturi-kampaamo
puh. (06) 863 8228 gsm. 040 865 9896
Helahoito
- Parturi-kampaamo, hierontapalvelu
puh. (06) 863 8225

Halsuan luonto lumoaa

Halsuan talvi tarjoaa elämyksiä luonnonrauhaa ja toimintaa etsiville. Talviset maisemat hiihtomaastoineen ja taukopaikkoineen virkistävät luonnossa liikkujan mieltä. Pahkajoki, Venetjoen tekojärvi ja Halsuanjärvi ovat kalamiesten suosimia kalastuspaikkoja niin talvella kuin kesälläkin.
Halsualla on moottorikelkkailun ystäville yli 150 km kelkkauraa. Niiltä on hyvät yhteydet naapurikuntienkin kelkkaverkostoille.

Lisätietoja moottorikelkkojen vuokrauksesta ja reiteistä saat
Sari Kojolta gsm. 040 532 7986

Soiden ja erämaiden Halsua löytyy teiden ja asutusten läheltä Soidinkallion luontopolun varrelta. Tottumaton metsässä kulkijakin voi turvallisesti kokea erämaan rauhaa merkityillä poluilla ja pitkospuilla. Reitti on kokonaisuudessaan n. 18 km pituinen ja sen varrella on Liedeksessä laavu ja Lovelammilla suuri hirsikota, joissa on tulentekopaikat.

Perennapuistossa voit vapaasti tutustua sinulle sopivimpaan aikaan yli 600 monivuotiseen kasviin. Puisto sijaitsee ihan kirkonkylän keskellä kunnantoimiston ja Kotipesän vieressä. Nähtävää riittää kevään ensimmäisistä kylmän kukista aina viimeisinä syksyllä kukkiviin syysastereihin asti. Kasvit on selkeästi nimetty ja ryhmitelty.

Kuvia perennapuistosta

Lisätietoja puistosta saa Halsuan kunnasta puh. (06) 888 2111

Hevostaloudella on aina ollut vankka jalansija Halsualla. Halsua on tällä hetkelläkin Suomen ravihevosrikkain kunta. Ravimaailmassa tunnettuja nimiä ovat mm. Villiari, QuickBar, Ridgehead Emilian ja Sweet Honey. Halsualla pidetään kesäisin raveja ja kansallisia esteratsastuskilpailuja. Miljoonaravit ovat tunnelmallisine ravitansseineen maankuulut vuosikymmenien takaa.

Lisätietoja hevosmaailmasta saa Halsuan Hevosjalostusyhdistykseltä, puh.joht. Kari Salmela gsm. 040 578 9152

Halsuan nuorisoseura näyttää elokuvia talvikaudella joka toinen perjantai Nuorisoseurantalolla, jota myös vuokrataan erilaisiin perhejuhliin ja tilaisuuksiin. Lisätietoja: Halsuan Nuorisoseura ry / Mari Ruuska.

Perinnetietoon pohjautuvia ohjelmapaketteja ryhmille. Mm. Elämä ennen - esittely tai Eväitä perinteestä - päivällinen perinteisistä halsualaisista ruuista, voi tilata Halsuan Kehittämisyhdistykseltä gsm. 0400 156 278

Historialliset kohteet ja museot

Kotiseutumuseo Meriläisessä
tunnelmallinen maalaispihapiiri, jossa 21 rakennusta ja tuhansia esineitä
Kahvitupa avoinna kesällä
Aukioloajat ja hinnastot tästä linkistä:www.halsua.fi/museo/museo.htm
lisätietoja Halsuan Kehittämisyhdistykseltä gsm. 0400 156 278, Museo (06) 888 2296

Halsua-talo
kirkon välittömässä läheisyydessä on kodikas kokoontumispaikka.
Talossa on myös Viljami Kalliokoski -museo ja pihamaalla hänen muistomerkkinsä.
lisätietoja Ritva Jylhä, gsm. 040 719 8213

Pohjalainen Tiilisaaren taloryhmä 5 km kirkonkylältä

Kirkko, kts. lisätiedot Halsuan Seurakunta
Halsuan puukirkko kellotapuleineen ja vaivaisukkoineen on J. Kuorikosken tuotantoa vuodelta 1826.
Kolmiosaisen alttaritaulun tekijä on tuntematon.
Kirkon vieressä on Sulo Kalliokosken suunnittelema nälkävuosien 1867 - 68 muistomerkki.
Kirkon esittelystä voit tiedustella kirkkoherranvirastosta

puh. (06) 863 6019.

Luonnonnähtävyydet

Kaunis Alajoen myllypato ja-koski n. 7 km kirkonkylästä
Penninginjoki

Halsua historian saatossa

Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella Perhonjokilaakso oli eränkäyntialuetta. Lappalaisten lisäksi alueella samoilivat etelästä päin tulleet erämiehet. Koko Perhonjokilaaksosta on vain muutamia rautakautisia löytöjä, sillä rautakautinen asutus ei ulottunut näin pohjoiseen. Halsualta on löydetty Karhulahden talon maalta komea, lähes 15 cm pitkä pronssinen kaarisolki, joka ajoittuu 800-luvulle, alkavalle viikinkiajalle. Perhonjokilaakson satunnaiset rautakautiset löydöt ovat ilmeisesti etelästä tulleiden eränkävijöitten muistoja. Hämäläisten ja yläsatakuntalaisten eränkäyntitie on harjuja noudatellen ja vesistöjä seuraten kulkenut asutuilta rintamailta Keski-Pohjanmaan takamaille. Läheltä Halsuanjärveä löydetty solki on tällainen erätien muisto. Solki on ollut mallina Kalevala Korun valmistamassa ensimmäisessä korussa ja nyt sitä on saatavana Halsuan Kehittämisyhdistyksen toimittamana mm. korva- ja rintakoruna.

Pakanuuden ajan lopulla varsinaisuomalaiset, hämäläiset ja karjalaiset alkoivat tehdä pitkiä eräretkiä Pohjanmaalle, Lappiin ja Ruijan rannikolle saakka. Nämä miehet asuttivat vähitellen Pohjanmaan jokisuut ja sopivat rannikkopaikat 1100- ja 1200-luvulla. Jokien latvoilla eränkäynti jatkui vielä satoja vuosia.

Asuttaminen ja elinkeinot

Halsuan kiinteä asutus sai alkunsa hieman myöhemmin kuin muun Perhonjokilaakson. Ensimmäisen kerran Halsua mainitaan kymmenysluetteloissa omana kylänään v. 1571. Pyyntielinkeinot säilyivät viljelyn rinnalla vielä 1500- ja 1600-luvuilla, vaikka menettivätkin merkitystään. Turkiseläinten pyynti toi tervetulleita lisätuloja. Riistan vähenemisestä huolimatta metsästyksellä oli merkitystä Halsuan ja Perhon sydänmailla 1750-luvulle saakka.
Suurperheet yleistyivät Halsualla 1700-luvun lopussa. Monet työt, esim. tervanpoltto vaativat runsaasti miestyövoimaa ja suurperheissä sitä oli. Tervanpoltto oli Halsualla ja Vetelissä niin tärkeä tulonlähde, että suurperhelaitos säilyi niissä pitempään kuin naapuripitäjissä. Vuosina 1791 - 1860 Halsuaa asutettiin voimakkaasti ja uudistiloja perustettiin. Halsuanjärven pohjoisranta vallattiin asutukselle vasta silloin. Vuonna 1856 Halsua sai tuntuvan lisän kun Kanasesn talot siirrettiin tammikuun 18. päivänä annetulla keisarillisella päätöksellä Lohtajan pitäjän Lestijärven kylästä Kokkolaan ja Halsuaan. Päätös johtui Kanasen kyläkunnan omasta anomuksesta. Halsuan elinkeinoelämä on pysynyt maatalouden varassa nykypäiviiin saakka. Vielä 1800-luvun lopulla maanviljely oli pääasiallisin elinkeino. Tosin Halsuallakin metsäntuotteista, tervasta ja vähitellen myös muusta puutavarasta, saatiin lisätuloja.

Kansanmusiikin harrastus

Perhonjokilaaksossa oli 1800-luvun kuluessa virinnyt elävä kansanmusiikin harrastus. Kaustislaissyntyinen Kreeta Haapasalo muutti v. 1869 Halsuan Kalliokoskelle ja eli siellä Alitalossa neljä vuotta. Kantele-Kreetan menestyksen innoittamina monet Halsuan kanteleen- ja viulunsoittajat lähtivät vuosisadan loppupuoliskolla kiertelemään Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkeihin ja kyliin. Kreetan sisarpuolen tyttärestä, Priita-Liisasta tuli Halsuan seudun ensimmäinen tunnettu kanteleensoittaja.